kpmkpm

Kuten aikaisemmassa postauksessani kerroin, olen asentanut postilaatikkoon automaattisen hälytyksen. Postilaatikolle on matkaa noin 50 metriä, joten varsinkin nykyään, kun postinjakelu tapahtuu varsin epäsäännöllisesti, automaatiolla vältytään turhilta käynneiltä tyhjää laatikkoa ihmettelemässä, ja toisaalta vaikkapa odotellessa kiinakauppojen lähetysten saapumista, osaa suunnistaa laatikolle oikeaan aikaan heti postin saavuttua, mikäli nyt sattuu kotona olemaan. Hälytys on toteutettu yksinkertaisesti Sonoffin ovi- ja ikkunasensoria hyödyntäen. Kyseinen sensori toimii radiotaajuussignaaleilla (RF 433 MHz), mikä mahdollistaa suhteellisen pitkän kantaman. Lisäksi se käyttää 12 voltin A23 -paristoa, joka tuntuu kestävän varsin hyvin (ja pitkään) myös alhaisia lämpötiloja. Sensori lähettää ainostaan yhden koodin (avattaessa), joten se soveltuu tällaiseen tarpeeseen mainiosti, koska postilaatikon voi olettaa sulkeutuvan jotakuinkin välittömästi, kun se on avattu postin jakelun tai noutamis

  Kuten aikaisemmissa kirjoituksissani kerroin, avoimen lähdekoodin Home assistant (jatkossa HA) toimii kotiautomaatioalustanani yhdessä Node Redin kanssa. Edellinen toimii eri valmistajien laitteet yhteen paikkaan yhdistävänä tilakoneena ja jälkimmäistä käytän automaatioiden tekemiseen. Myös automaatio olisi mahdollista tehdä suoraan Home Assistantilla, mutta muutamien kokeilujen jälkeen päädyin Node Redin opettelemiseen, sillä sen visuaalinen käyttöliittymä on niin paljon helpompi toteutuksiin kuin säätäminen HA:n Jinja2-templaattien syntaksin kanssa. Ainakin minulle. Asensin kokeilumielessä HA:n aluksi virattomana (ja virrattomana) olleeseen Raspberry Pi 3 -korttitietokoneeseen, mutta muutamien kokeilujen jälkeen päädyin ottamaan alustaksi vanhan kannettavan tietokoneen lähinnä nopeuden, luotettavuuden ja akkuvarmistuksen vuoksi. Hitauden lisäksi Raspi 3:n kanssa suuri riski on microSD-kortin korruptoituminen jatkuvan kirjoittamisen ja lukemisen vuoksi. Tämä on kuitenkin helposti eh

Kun aloitin kotiautomaatio- ja älyvaloharrastusta, en tiennyt aiheesta juuri muuta kuin, että Philipsillä on Hue -tuotemerkkinsä puitteissa saatavilla älyvaloja, ja että niiden ohjaukseen tarvitsisin jonkinlaisen ohjauslaitteen; sillan/hubin. Myöhemmin opin, että tästä käytetään suomalaisittain myös termiä valoverkkoreititin, mutta itse suosin ja käytän jatkossakin mieluummin termiä silta (engl. bridge). Kodin lähiverkkoratkaisunamme toimivat Elisan ja Telian 4G-yhteydet, jotka on jaettu TP-Linkin kuormanjakoa tukevalla kytkimellä edelleen TP-Linkin Deco M9 -ratkaisulla langattomasti kattamaan koko asunto ja pihapiiri. M9 tukee zigbee-protokollaa, ja ymmärsin tuolloin, että ilmeisesti olisi mahdollista saada zigbeellä ohjattavat lamput käyttöön TP-Linkin oman Deco -sovelluksen kautta ilman tarvetta erilliseen valmistajakohtaiseen siltaan. Onnekseni päädyin hankkimaan Philips Hue -aloituspaketin, sillä vaikka MESH-tukiasema tukee zigbee-laitteita, on tuki varsin onneton , ja Decon sove

Kiinnostukseni kotiautomaatioon alkoi viime vuoden elokuussa kyllästyttyäni siihen, että kylpyhuoneen, vessojen ja ylipäätään minkä tahansa huoneen, valot jäivät päälle ja ovet auki, vaikka kukaan perheestä ei ollut pitkään aikaan kyseisessä tilassa ollutkaan. Päätin tutustua, mitä asialla voisi tehdä, ja miten älyvalaistuksessa sekä kotiautomaatiossa voisi edetä edullisesti ja vähitellen uutta oppien ja opetellen. Nyt, puoli vuotta myöhemmin, talosta löytyy runsaasti älylamppuja. Alkuun hankittiin Philipsin Hue -aloituspakkaus. Tavoitteena oli tutustua älyvaloihin sekä toteuttaa sarastusvalot herätystä varten. Myöhemmin selvisi, että niin laadun kuin ominaisuuksien osalta - hinnasta puhumattakaan - Huelle löytyy hyviä vaihtoehtoja. Tutuksi ovat käyneet myös Osram, edullinen ja omat murheensa sisältävä Ikea sekä Gledopto ja Zemismart. Älyvalojen lisäksi on tutustuttu erilaisia kytkimiin, älypistorasioihin, sensoreihin ja videokameroihin, jotka monipuolistavatautomaatioiden toteuttamist