kpmkpm

  Ikean Trådfri liiketunnistin on todennäköisesti edullisin Suomessa myynnissä oleva zigbee-protokollaa käyttävä liiketunnistin. Laite on 9,99 euron normaalihinnallaan naurettavan halpa, mikäli sitä vertaa vaikkapa Philips Huen liiketunnistimeen, jonka normaalihinta Suomessa on noin 35 euron luokkaa. Pitää kuitenkin huomioida, että Huen liiketunnistimessa on integroituna myös valoisuuden ja lämpötilan mittaus, kun Ikean laite on vain hyvin simppelisti toteutettu liiketunnistin. Ikean liiketunnistin voidaan konfiguroida toimimaan suoraan lamppujen kanssa ilman tarvetta zigbee-gatewayn käyttöön. Itse asiassa Ikean liiketunnistin saadaan ns. ohjainlaitteena kyllä näkymään Ikean omassa sovelluksessa, mutta sen toiminnallisuuksia sovelluksella ei voi säätää. Nykyisessä mallissa laitteen säädöt normaalikäytössä rajoittuvat siihen laukaistaanko liiketunnistus vain hämärässä vai aina sekä siihen pyydetäänkö valoilta (Trådfri-lamput tukevat tätä) täyttä vai 30 % kirkkautta. Myöskään valoje

Kotiautomaatioon laajemminkin kuin Huen älyvaloihin tutustuneet tuntevat todennäköisesti Sonoffin (Smart ON/OFF) vähintään nimeltä. Tämä kiinalainen Itead-nimisen yhtiön tuotemerkki on erittäin suosittu kotiautomaatioharrastajien keskuudessa edullisuutensa ja laajan tuoterepertuaarinsa vuoksi. Lisäksi useimpiin Sonoff-laitteisiin saa helposti asennettua Tasmotan korvaamaan Iteadin oman, kohtuullisen toimivan, firmwaren eli laiteohjelmiston. Sonoff on merkkinä tullut tunnetuksi erityisesti edullisista ja monipuolisista WiFi-kytkimistä. Peruskytkin, Sonoff Basic, maksaa Iteadin omasta verkkokaupastakin alle 5 taalaa. Laitteesta on olemassa jo kolmas sukupolvi (R3) ja lisäksi variaationa löytyy versio, joka tukee myös RF-ohjausta WiFin lisäksi. Jo Basic on kooltaan suhteellisen pieni, mutta mallistosta löytyy myös vielä pienempi Sonoff Mini, joka on tarkoitettu erityisesti valokatkaisinten taakse asennettavaksi mahdollistaen ohjauksen myös perinteisestä seinäkytkimestä WiFin ohella. Ede

  IFTTT eli If This Then That on palvelu, joka mahdollistaa hyvinkin erilaisten verkkopalveluiden ja laitteiden liittämisen ilman ohjelmintitaitoja toisiinsa. Esimerkiksi älylamppu voi vaihtaa värin siniseksi, mikäli säätiedotuksen mukaan sataa, tai aina kun sähköpostia saapuu office365-postilaatikkoon tietyltä henkilöltä, työhuoneen tuuletin käynnistyy. Samat asiat (ja paljon muuta) saa toki useimmiten toteutettua, vaikkapa Home Assistantin avulla paikallisesti pilven sijasta, mutta IFTTT etuna on äärimmäinen helppous eikä tietoteknisiä taitoja välttämättä tarvita juuri lainkaan. IFTTT:n oli käyttäjän näkökulmasta aiemmin maksuton, mutta muutamia päiviä sitten yritys muutti käytäntöjä siten, että maksuttomana voi itse perustaa ja käyttää vain kolmea automaatiota (per tunnus), mikä on useimpiin tarpeisiin liian vähän. Toki valmiiksi tehtyjä yleisesti käytettävissä olevia, nk. appletteja, voi käyttää edelleen vapaasti. Kolmen itse tehdyn automaation rajoituksen voi toki kiertää luomalla

  DIY eli tee-se-itse alkoi kiinnostaa muutaman ensimmäisen viikon kotiautomaatioharjoittelun jälkeen. Ensimmäinen kokeiluni oli AliExpressistä tilaamani DHT22-lämpötila- ja kosteussensorin liittäminen Raspberry Pi -korttitietokoneeseen. Liittäminen ei kovin hankalaa ollut, ja sensorin arvojen lukemista varten löytyi valmista python-koodia, kuten esimerkiksi https://pypi.org/project/pigpio-dht/ . Sensorin arvot piti tietenkin saada siirrettyä Home Assistantiin, ja tämän toteutin aluksi File sensorina. Koska HA on minulla ajossa Ubuntussa python virtuaaliympäristössä, toteutin tämän mounttaamalla HA:n käyttämän hakemiston RasPille. Myöhemmin siirsin tämän käyttämään MQTT:tä tiedon siirtoon, jolloin HA:iin määritelty MQTT-sensori korvasi aiemman File sensorin, ja levymapping jäi tarpeettomaksi. RasPin kanssa erilaisten sensorien kokeileminen ja käyttäminen on varsin helppoa, koska käytettävissä on täysiverinen Linux-ympäristö, ja sensorien lukemista varten löytyy valmiita kirjastoja nii

Kuten aikaisemmassa postauksessani kerroin, olen asentanut postilaatikkoon automaattisen hälytyksen. Postilaatikolle on matkaa noin 50 metriä, joten varsinkin nykyään, kun postinjakelu tapahtuu varsin epäsäännöllisesti, automaatiolla vältytään turhilta käynneiltä tyhjää laatikkoa ihmettelemässä, ja toisaalta vaikkapa odotellessa kiinakauppojen lähetysten saapumista, osaa suunnistaa laatikolle oikeaan aikaan heti postin saavuttua, mikäli nyt sattuu kotona olemaan. Hälytys on toteutettu yksinkertaisesti Sonoffin ovi- ja ikkunasensoria hyödyntäen. Kyseinen sensori toimii radiotaajuussignaaleilla (RF 433 MHz), mikä mahdollistaa suhteellisen pitkän kantaman. Lisäksi se käyttää 12 voltin A23 -paristoa, joka tuntuu kestävän varsin hyvin (ja pitkään) myös alhaisia lämpötiloja. Sensori lähettää ainostaan yhden koodin (avattaessa), joten se soveltuu tällaiseen tarpeeseen mainiosti, koska postilaatikon voi olettaa sulkeutuvan jotakuinkin välittömästi, kun se on avattu postin jakelun tai noutamis

  Kuten aikaisemmissa kirjoituksissani kerroin, avoimen lähdekoodin Home assistant (jatkossa HA) toimii kotiautomaatioalustanani yhdessä Node Redin kanssa. Edellinen toimii eri valmistajien laitteet yhteen paikkaan yhdistävänä tilakoneena ja jälkimmäistä käytän automaatioiden tekemiseen. Myös automaatio olisi mahdollista tehdä suoraan Home Assistantilla, mutta muutamien kokeilujen jälkeen päädyin Node Redin opettelemiseen, sillä sen visuaalinen käyttöliittymä on niin paljon helpompi toteutuksiin kuin säätäminen HA:n Jinja2-templaattien syntaksin kanssa. Ainakin minulle. Asensin kokeilumielessä HA:n aluksi virattomana (ja virrattomana) olleeseen Raspberry Pi 3 -korttitietokoneeseen, mutta muutamien kokeilujen jälkeen päädyin ottamaan alustaksi vanhan kannettavan tietokoneen lähinnä nopeuden, luotettavuuden ja akkuvarmistuksen vuoksi. Hitauden lisäksi Raspi 3:n kanssa suuri riski on microSD-kortin korruptoituminen jatkuvan kirjoittamisen ja lukemisen vuoksi. Tämä on kuitenkin helposti eh