Siirry pääsisältöön

IFTTT

 

IFTTT eli If This Then That on palvelu, joka mahdollistaa hyvinkin erilaisten verkkopalveluiden ja laitteiden liittämisen ilman ohjelmintitaitoja toisiinsa. Esimerkiksi älylamppu voi vaihtaa värin siniseksi, mikäli säätiedotuksen mukaan sataa, tai aina kun sähköpostia saapuu office365-postilaatikkoon tietyltä henkilöltä, työhuoneen tuuletin käynnistyy. Samat asiat (ja paljon muuta) saa toki useimmiten toteutettua, vaikkapa Home Assistantin avulla paikallisesti pilven sijasta, mutta IFTTT etuna on äärimmäinen helppous eikä tietoteknisiä taitoja välttämättä tarvita juuri lainkaan.

IFTTT:n oli käyttäjän näkökulmasta aiemmin maksuton, mutta muutamia päiviä sitten yritys muutti käytäntöjä siten, että maksuttomana voi itse perustaa ja käyttää vain kolmea automaatiota (per tunnus), mikä on useimpiin tarpeisiin liian vähän. Toki valmiiksi tehtyjä yleisesti käytettävissä olevia, nk. appletteja, voi käyttää edelleen vapaasti. Kolmen itse tehdyn automaation rajoituksen voi toki kiertää luomalla useita tunnuksia, mutta se ei olisi kovin kätevää (eikä mahdollisesti käyttöehtojen mukaistakaan), ainakaan jos tarve on muutamille kymmenille automaatioille. Maksullisena on syyskuusta 2020 lähtien ollut tarjolla pro-tason palvelu, jossa rajoituksia lukumäärälle ei ole, ja lisäksi tämä mahdollistaa aikaisempaa huomattavasti monimutkaisempien sääntöjen ja logiikkaan monipuolisuutta aiemman "jos tämä, niin tee näin" sijasta.

Palvelun maksuttoman käytön rajoittaminen kirvoitti valtavan vastustuksen käyttäjiltä, minkä seurauksena tällä hetkellä IFTTT on mahdollista hankkia käyttöön ikuisella itse määrittämällä kuukausimaksulla (1,99 $ - 9,99 $), kunhan tilauksen tekee 7.10.2020 mennessä. Alun perin lanseerauksessa tämä itse asetettu alempi hinta tarjottiin vain vuodeksi. Nähtäväksi jää, riittääkö tämäkään kädenojennus käyttäjille.

Itse olen hyödyntänyt palvelua muutamissa automaatioissa, joiden toteuttamiseen lokaalisti Home Assistantilla olen ollut liian laiska. Tilasin ainakin toistaiseksi tuon 2 dollaria kuukaudessa maksavan IFTTT pron, mutta katsotaan luovunko siitä jossain vaiheessa. Koska palvelu toimii verkossa, on toimintojen käynnistymisessä välttämättä viivettä verrattuna oman lähiverkon sisällä tapahtuvaan. Tämän yleensä noin 1-3 sekunnin viiveen, vuoksi IFTTT soveltuu huonosti tarpeisiin, joissa viivettä ei saisi juurikaan esiintyä, kuten vaippaka valo sytyttäminen liiketunnistimen avulla. Jos muutaman sekunnin viive ei ole kriittinen ja internetyhteydet luotettavia, niin IFTTT:llä pystyy luomaan erittäin monipuolisia automaatioita.

Minulla on tällä hetkellä käytössäni IFTTT muun muassa seuraavassa käyttötapauksessa: koska koronan vuoksi teen lähes pelkästään etätyötä, ja olen paljon erilaisissa videokokouksissa, haluan työhuoneen ovelle asettamani led-nauhan värin perusteella "varoittaa" tästä muita perheenjäseniä. Led-nauha vaihtaa automaattisesti väriä, kun työkalenterissani oleva varaus osoittaa kokouksen alkavan ja päättyvän. Näitä liikennevaloja voin toki ohjata myös manuaalisesti, mutta automatisointi oli erittäin helppo toteuttaa IFTTT:n avulla, joten pakkohan se oli tehdä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Postilaatikon automaattihälytys

Kuten aikaisemmassa postauksessani kerroin, olen asentanut postilaatikkoon automaattisen hälytyksen. Postilaatikolle on matkaa noin 50 metriä, joten varsinkin nykyään, kun postinjakelu tapahtuu varsin epäsäännöllisesti, automaatiolla vältytään turhilta käynneiltä tyhjää laatikkoa ihmettelemässä, ja toisaalta vaikkapa odotellessa kiinakauppojen lähetysten saapumista, osaa suunnistaa laatikolle oikeaan aikaan heti postin saavuttua, mikäli nyt sattuu kotona olemaan. Hälytys on toteutettu yksinkertaisesti Sonoffin ovi- ja ikkunasensoria hyödyntäen. Kyseinen sensori toimii radiotaajuussignaaleilla (RF 433 MHz), mikä mahdollistaa suhteellisen pitkän kantaman. Lisäksi se käyttää 12 voltin A23 -paristoa, joka tuntuu kestävän varsin hyvin (ja pitkään) myös alhaisia lämpötiloja. Sensori lähettää ainostaan yhden koodin (avattaessa), joten se soveltuu tällaiseen tarpeeseen mainiosti, koska postilaatikon voi olettaa sulkeutuvan jotakuinkin välittömästi, kun se on avattu postin jakelun tai noutamis...

Puoli vuotta myöhemmin

Kiinnostukseni kotiautomaatioon alkoi viime vuoden elokuussa kyllästyttyäni siihen, että kylpyhuoneen, vessojen ja ylipäätään minkä tahansa huoneen, valot jäivät päälle ja ovet auki, vaikka kukaan perheestä ei ollut pitkään aikaan kyseisessä tilassa ollutkaan. Päätin tutustua, mitä asialla voisi tehdä, ja miten älyvalaistuksessa sekä kotiautomaatiossa voisi edetä edullisesti ja vähitellen uutta oppien ja opetellen. Nyt, puoli vuotta myöhemmin, talosta löytyy runsaasti älylamppuja. Alkuun hankittiin Philipsin Hue -aloituspakkaus. Tavoitteena oli tutustua älyvaloihin sekä toteuttaa sarastusvalot herätystä varten. Myöhemmin selvisi, että niin laadun kuin ominaisuuksien osalta - hinnasta puhumattakaan - Huelle löytyy hyviä vaihtoehtoja. Tutuksi ovat käyneet myös Osram, edullinen ja omat murheensa sisältävä Ikea sekä Gledopto ja Zemismart. Älyvalojen lisäksi on tutustuttu erilaisia kytkimiin, älypistorasioihin, sensoreihin ja videokameroihin, jotka monipuolistavatautomaatioiden toteuttamist...

Vamos Wemos

  DIY eli tee-se-itse alkoi kiinnostaa muutaman ensimmäisen viikon kotiautomaatioharjoittelun jälkeen. Ensimmäinen kokeiluni oli AliExpressistä tilaamani DHT22-lämpötila- ja kosteussensorin liittäminen Raspberry Pi -korttitietokoneeseen. Liittäminen ei kovin hankalaa ollut, ja sensorin arvojen lukemista varten löytyi valmista python-koodia, kuten esimerkiksi https://pypi.org/project/pigpio-dht/ . Sensorin arvot piti tietenkin saada siirrettyä Home Assistantiin, ja tämän toteutin aluksi File sensorina. Koska HA on minulla ajossa Ubuntussa python virtuaaliympäristössä, toteutin tämän mounttaamalla HA:n käyttämän hakemiston RasPille. Myöhemmin siirsin tämän käyttämään MQTT:tä tiedon siirtoon, jolloin HA:iin määritelty MQTT-sensori korvasi aiemman File sensorin, ja levymapping jäi tarpeettomaksi. RasPin kanssa erilaisten sensorien kokeileminen ja käyttäminen on varsin helppoa, koska käytettävissä on täysiverinen Linux-ympäristö, ja sensorien lukemista varten löytyy valmiita kirjastoja...