Siirry pääsisältöön

Postilaatikon automaattihälytys

Kuten aikaisemmassa postauksessani kerroin, olen asentanut postilaatikkoon automaattisen hälytyksen. Postilaatikolle on matkaa noin 50 metriä, joten varsinkin nykyään, kun postinjakelu tapahtuu varsin epäsäännöllisesti, automaatiolla vältytään turhilta käynneiltä tyhjää laatikkoa ihmettelemässä, ja toisaalta vaikkapa odotellessa kiinakauppojen lähetysten saapumista, osaa suunnistaa laatikolle oikeaan aikaan heti postin saavuttua, mikäli nyt sattuu kotona olemaan.

Hälytys on toteutettu yksinkertaisesti Sonoffin ovi- ja ikkunasensoria hyödyntäen. Kyseinen sensori toimii radiotaajuussignaaleilla (RF 433 MHz), mikä mahdollistaa suhteellisen pitkän kantaman. Lisäksi se käyttää 12 voltin A23 -paristoa, joka tuntuu kestävän varsin hyvin (ja pitkään) myös alhaisia lämpötiloja. Sensori lähettää ainostaan yhden koodin (avattaessa), joten se soveltuu tällaiseen tarpeeseen mainiosti, koska postilaatikon voi olettaa sulkeutuvan jotakuinkin välittömästi, kun se on avattu postin jakelun tai noutamisen vuoksi. Luonnollisestikin hälytys tulee myös postin noutamisesta, mutta tämä ei käyttötapauksessani haittaa.

Pohdin aluksi hyödyntäväni toteutuksessa zigbee-pohjaisen Xiaomin vibration-anturin sijoittamista sopivasti laatikon pohjalle, jolloin se oletettavastikin hälyttäisi, kun laatikkoon putoaa postia. Luovuin ajatuksesta, koska etäisyys on melko pitkä, ja todennäköisesti zigbee-meshin kantama ulkovaloilta ei olisi riittänyt. Lisäksi samassa postilaatikkorivissä olevien naapureiden omilla postilaatikoillaan käynnit tai postinjakelu heille olisivat mahdollisesti aiheuttaneet vääriä hälytyksiä.

Pelkkä sensorin sijoittaminen postilaatikkoon ei luonnollisestikaan riitä, vaan sen lähettämien hälytysten vastaanottamiseen käytössäni on Sonoff RF Bridge. Kyseinen laite pystyy vastaanottamaan ja lähettämään RF-signaaleja. Tilasin näitä varmuuden vuoksi kaksi kappaletta, joista toiseen asensin Tasmota-firmwaren saadakseni hälytykset Home Assistantiin ja Node Rediin helposti MQTT-viesteinä, ja toinen toimii alkuperäisellä Sonoffin firmwarella, jolloin käytössä on eWeLink-mobiilisovellus.

Yksinkertaisella Node Red -ohjauksella saan hälytyksen Telegram-viestinä, aina kun postilaatikko avataan. Samalla aulassa oleva erilaisiin visuaalisiin informaatioihin käytössä oleva lamppu muuttaa värinsä punaiseksi minuutin ajaksi. Suunnitelmissa on ollut asettaa postilaatikon kannen sisäpuolelle myös erillinen RF nappi, jolla postia noudettaessa voidaan "kuitata" Home Assistantin suuntaan, että kyse on nimenomaan postilaatikon tyhjentämisestä eikä postin saapumisesta. Tällöin Home Assistantissa olisi ajantasainen tieto siitä, onko postia noutamatta vai ei. Tämä luonnollisestikin edellyttää, että kaikki perheenjäsenet muistavat tätä menetelmää noudattaa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lisää älyä Ikean liiketunnistimiin

  Ikean Trådfri liiketunnistin on todennäköisesti edullisin Suomessa myynnissä oleva zigbee-protokollaa käyttävä liiketunnistin. Laite on 9,99 euron normaalihinnallaan naurettavan halpa, mikäli sitä vertaa vaikkapa Philips Huen liiketunnistimeen, jonka normaalihinta Suomessa on noin 35 euron luokkaa. Pitää kuitenkin huomioida, että Huen liiketunnistimessa on integroituna myös valoisuuden ja lämpötilan mittaus, kun Ikean laite on vain hyvin simppelisti toteutettu liiketunnistin. Ikean liiketunnistin voidaan konfiguroida toimimaan suoraan lamppujen kanssa ilman tarvetta zigbee-gatewayn käyttöön. Itse asiassa Ikean liiketunnistin saadaan ns. ohjainlaitteena kyllä näkymään Ikean omassa sovelluksessa, mutta sen toiminnallisuuksia sovelluksella ei voi säätää. Nykyisessä mallissa laitteen säädöt normaalikäytössä rajoittuvat siihen laukaistaanko liiketunnistus vain hämärässä vai aina sekä siihen pyydetäänkö valoilta (Trådfri-lamput tukevat tätä) täyttä vai 30 % kirkkautta. Myöskään valoje

Home Assistant

  Kuten aikaisemmissa kirjoituksissani kerroin, avoimen lähdekoodin Home assistant (jatkossa HA) toimii kotiautomaatioalustanani yhdessä Node Redin kanssa. Edellinen toimii eri valmistajien laitteet yhteen paikkaan yhdistävänä tilakoneena ja jälkimmäistä käytän automaatioiden tekemiseen. Myös automaatio olisi mahdollista tehdä suoraan Home Assistantilla, mutta muutamien kokeilujen jälkeen päädyin Node Redin opettelemiseen, sillä sen visuaalinen käyttöliittymä on niin paljon helpompi toteutuksiin kuin säätäminen HA:n Jinja2-templaattien syntaksin kanssa. Ainakin minulle. Asensin kokeilumielessä HA:n aluksi virattomana (ja virrattomana) olleeseen Raspberry Pi 3 -korttitietokoneeseen, mutta muutamien kokeilujen jälkeen päädyin ottamaan alustaksi vanhan kannettavan tietokoneen lähinnä nopeuden, luotettavuuden ja akkuvarmistuksen vuoksi. Hitauden lisäksi Raspi 3:n kanssa suuri riski on microSD-kortin korruptoituminen jatkuvan kirjoittamisen ja lukemisen vuoksi. Tämä on kuitenkin helposti eh

Miten pääsin alkuun

Kun aloitin kotiautomaatio- ja älyvaloharrastusta, en tiennyt aiheesta juuri muuta kuin, että Philipsillä on Hue -tuotemerkkinsä puitteissa saatavilla älyvaloja, ja että niiden ohjaukseen tarvitsisin jonkinlaisen ohjauslaitteen; sillan/hubin. Myöhemmin opin, että tästä käytetään suomalaisittain myös termiä valoverkkoreititin, mutta itse suosin ja käytän jatkossakin mieluummin termiä silta (engl. bridge). Kodin lähiverkkoratkaisunamme toimivat Elisan ja Telian 4G-yhteydet, jotka on jaettu TP-Linkin kuormanjakoa tukevalla kytkimellä edelleen TP-Linkin Deco M9 -ratkaisulla langattomasti kattamaan koko asunto ja pihapiiri. M9 tukee zigbee-protokollaa, ja ymmärsin tuolloin, että ilmeisesti olisi mahdollista saada zigbeellä ohjattavat lamput käyttöön TP-Linkin oman Deco -sovelluksen kautta ilman tarvetta erilliseen valmistajakohtaiseen siltaan. Onnekseni päädyin hankkimaan Philips Hue -aloituspaketin, sillä vaikka MESH-tukiasema tukee zigbee-laitteita, on tuki varsin onneton , ja Decon sove