Vamos Wemos

 

DIY eli tee-se-itse alkoi kiinnostaa muutaman ensimmäisen viikon kotiautomaatioharjoittelun jälkeen. Ensimmäinen kokeiluni oli AliExpressistä tilaamani DHT22-lämpötila- ja kosteussensorin liittäminen Raspberry Pi -korttitietokoneeseen. Liittäminen ei kovin hankalaa ollut, ja sensorin arvojen lukemista varten löytyi valmista python-koodia, kuten esimerkiksi https://pypi.org/project/pigpio-dht/.

Sensorin arvot piti tietenkin saada siirrettyä Home Assistantiin, ja tämän toteutin aluksi File sensorina. Koska HA on minulla ajossa Ubuntussa python virtuaaliympäristössä, toteutin tämän mounttaamalla HA:n käyttämän hakemiston RasPille. Myöhemmin siirsin tämän käyttämään MQTT:tä tiedon siirtoon, jolloin HA:iin määritelty MQTT-sensori korvasi aiemman File sensorin, ja levymapping jäi tarpeettomaksi.

RasPin kanssa erilaisten sensorien kokeileminen ja käyttäminen on varsin helppoa, koska käytettävissä on täysiverinen Linux-ympäristö, ja sensorien lukemista varten löytyy valmiita kirjastoja niin pythonille kuin muillekin ohjelmointikielille. Edullisuudestaan huolimatta RasPi on kuitenkin pelkkään lämpötilasensorin käyttöön turhan järeä laitteisto, mistä johtuen tilasin muutaman Wemos D1 mini -kehitysalustan näitä kokeilija varten.

Wemos D1 mini on ESP8266-pohjainen erittäin edullinen IoT-kehitysalusta, joita saa Suomestakin noin 10 euron kappalehintaan, ja kiinakaupoista muutamalla eurolla. Nimestään päätellen laite on erittäin pieni (34.2 x 25.6 x 6.7 mm), se saa virtansa ja ohjelmoidaan micro-USB:n kautta. Laite sisältää lisäksi WiFi-moduulin. Siinä on reilusti gpio-paikkoja ja sekä 3.3V että 5V, joten se sopii erinomaisesti vastaaviin käyttötarkoituksiin kuin Arduinot.

Laitetta voi ohjelmoida juurikin Arduino-kehitysympäristöllä, mutta itse olen ollut sen verran laiska, että olen ainakin toistaiseksi tyytynyt asentamaan niihin Sonoff-releissäkin käyttämäni valmiin Tasmota-ympäristön (sensors-version), minkä jälkeen eri sensorien käyttö on ollut äärimmäisen helppoa. Tasmotan avulla sensorien arvot siirtyvät helposti niin HA:n kuin Node Redin käyttöön MQTT:tä hyödyntäen.

Aivan ilman kolvaamista näiden kotikutoisten sensorien rakentelussa ei ole selvinnyt. Edelliset elektroniikkaa koskevat kolvaukseni ovat noin kolmenkymmenen vuoden takaa, kun Amiga 500:n muistia piti laajentaa, mutta yllättävän helposti muutamien pinnien (yleensä 3 tai 4 / sensori) kolvaaminen onnistui. Vain yhden DH22-anturin olen tähän mennessä saanut rikkoutumaan, ja sekin oli ehkä jo etukäteen huonolaatuinen. Toistaiseksi olen harjoitellut DHT22:n lisäksi BME280-lämpötila (+kosteus+ilmanpaine) sensoreilla, SR501-liiketunnistinsensoreilla, MH-Z19-hiilidioksidianturilla sekä HC-SR04 -ulraäänianturilla ja BH1750-valoisuusantureilla. Ongelmia ei juurikaan ole esiintynyt, vaan Tasmota on toiminut luotettavasti, kunhan on katsonut, että kolvaukset ovat kunnossa ja pinnit on kytketty ja konfiguroitu Tasmota oikein. Laatikosta löytyy vielä käyttämättömiä LM393-valoantureita ja KY-008 lasereita tulevia projekteja varten.

Kaiken kaikkiaan yllättävän helppoa on ollut tähän asti, koska valmiita ohjeita ja erityisesti edellä mainittu Tasmota mahdollistaa kaiken tämän ilman, että on välttämätöntä lähteä koodaamaan itse yhtään mitään. Suosittelen.