Siirry pääsisältöön

Puoli vuotta myöhemmin

Kiinnostukseni kotiautomaatioon alkoi viime vuoden elokuussa kyllästyttyäni siihen, että kylpyhuoneen, vessojen ja ylipäätään minkä tahansa huoneen, valot jäivät päälle ja ovet auki, vaikka kukaan perheestä ei ollut pitkään aikaan kyseisessä tilassa ollutkaan. Päätin tutustua, mitä asialla voisi tehdä, ja miten älyvalaistuksessa sekä kotiautomaatiossa voisi edetä edullisesti ja vähitellen uutta oppien ja opetellen.

Nyt, puoli vuotta myöhemmin, talosta löytyy runsaasti älylamppuja. Alkuun hankittiin Philipsin Hue -aloituspakkaus. Tavoitteena oli tutustua älyvaloihin sekä toteuttaa sarastusvalot herätystä varten. Myöhemmin selvisi, että niin laadun kuin ominaisuuksien osalta - hinnasta puhumattakaan - Huelle löytyy hyviä vaihtoehtoja. Tutuksi ovat käyneet myös Osram, edullinen ja omat murheensa sisältävä Ikea sekä Gledopto ja Zemismart.

Älyvalojen lisäksi on tutustuttu erilaisia kytkimiin, älypistorasioihin, sensoreihin ja videokameroihin, jotka monipuolistavatautomaatioiden toteuttamista. Käytössä on valmistajakohtaisten mobiiliaplikaatioiden lisäksi Applen (Siri), Googlen (Assistant) ja Amazonin (Alexa) puheohjaukset. Robotti-imureita taloudesta on löytyy kaksi kappaletta, mutta mallit ovat sen verran vanhoja iRobotin malleja, että niitä ei valitettavasti pysty verkon kautta ohjaamaan. Samoin perinteisiä liiketunnistimella toimivia releitä on käytetty ulkovalojen ohjauksessa jo pitkään.

Tutuksi on vähitellen käynyt myös avoimen lähdekoodin Home Assistant -ohjelmiston, tuttavallisisemmin HA:n, käyttäminen kokonaisuudet yhteen liimaavana keskusohjauslaitteena. Kuukausien varrella olen tutustunut myös IFTTT:hen, Node Red -ohjelmistoon ja MQTT-tiedonsiirtoprotokollaan sekä käyttänyt valmistajakohtaisia sovelluksia ja kännykkäaplikaatioita kuten Philips Hue (ja muutamat muut Hue-softat), Sonoffin käyttämä eWeLink, Tuya-laitteiden Smart Life, jne. Myös laitteiden omien firmwarejen korvaaminen muilla ratkaisuilla (Tasmota) on tullut tutuksi; suhteellisen vähän on toistaiseksi tarvinnut kolvaushommiin ryhtyä.

Tässä siis lyhyesti, mihin kaikkeen olen tämän kuuden kuukauden aikana tutustunut ja kokeillut. Aika paljon on ollut opettelua - myös kantapään kautta. Se on selvää, että tällainen projekti ei ole koskaan valmis, vaan aina voi hieman parantaa ja kehittää asioita eteenpäin. Lite bättre.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Postilaatikon automaattihälytys

Kuten aikaisemmassa postauksessani kerroin, olen asentanut postilaatikkoon automaattisen hälytyksen. Postilaatikolle on matkaa noin 50 metriä, joten varsinkin nykyään, kun postinjakelu tapahtuu varsin epäsäännöllisesti, automaatiolla vältytään turhilta käynneiltä tyhjää laatikkoa ihmettelemässä, ja toisaalta vaikkapa odotellessa kiinakauppojen lähetysten saapumista, osaa suunnistaa laatikolle oikeaan aikaan heti postin saavuttua, mikäli nyt sattuu kotona olemaan. Hälytys on toteutettu yksinkertaisesti Sonoffin ovi- ja ikkunasensoria hyödyntäen. Kyseinen sensori toimii radiotaajuussignaaleilla (RF 433 MHz), mikä mahdollistaa suhteellisen pitkän kantaman. Lisäksi se käyttää 12 voltin A23 -paristoa, joka tuntuu kestävän varsin hyvin (ja pitkään) myös alhaisia lämpötiloja. Sensori lähettää ainostaan yhden koodin (avattaessa), joten se soveltuu tällaiseen tarpeeseen mainiosti, koska postilaatikon voi olettaa sulkeutuvan jotakuinkin välittömästi, kun se on avattu postin jakelun tai noutamis...

Vamos Wemos

  DIY eli tee-se-itse alkoi kiinnostaa muutaman ensimmäisen viikon kotiautomaatioharjoittelun jälkeen. Ensimmäinen kokeiluni oli AliExpressistä tilaamani DHT22-lämpötila- ja kosteussensorin liittäminen Raspberry Pi -korttitietokoneeseen. Liittäminen ei kovin hankalaa ollut, ja sensorin arvojen lukemista varten löytyi valmista python-koodia, kuten esimerkiksi https://pypi.org/project/pigpio-dht/ . Sensorin arvot piti tietenkin saada siirrettyä Home Assistantiin, ja tämän toteutin aluksi File sensorina. Koska HA on minulla ajossa Ubuntussa python virtuaaliympäristössä, toteutin tämän mounttaamalla HA:n käyttämän hakemiston RasPille. Myöhemmin siirsin tämän käyttämään MQTT:tä tiedon siirtoon, jolloin HA:iin määritelty MQTT-sensori korvasi aiemman File sensorin, ja levymapping jäi tarpeettomaksi. RasPin kanssa erilaisten sensorien kokeileminen ja käyttäminen on varsin helppoa, koska käytettävissä on täysiverinen Linux-ympäristö, ja sensorien lukemista varten löytyy valmiita kirjastoja...