Siirry pääsisältöön

Puoli vuotta myöhemmin

Kiinnostukseni kotiautomaatioon alkoi viime vuoden elokuussa kyllästyttyäni siihen, että kylpyhuoneen, vessojen ja ylipäätään minkä tahansa huoneen, valot jäivät päälle ja ovet auki, vaikka kukaan perheestä ei ollut pitkään aikaan kyseisessä tilassa ollutkaan. Päätin tutustua, mitä asialla voisi tehdä, ja miten älyvalaistuksessa sekä kotiautomaatiossa voisi edetä edullisesti ja vähitellen uutta oppien ja opetellen.

Nyt, puoli vuotta myöhemmin, talosta löytyy runsaasti älylamppuja. Alkuun hankittiin Philipsin Hue -aloituspakkaus. Tavoitteena oli tutustua älyvaloihin sekä toteuttaa sarastusvalot herätystä varten. Myöhemmin selvisi, että niin laadun kuin ominaisuuksien osalta - hinnasta puhumattakaan - Huelle löytyy hyviä vaihtoehtoja. Tutuksi ovat käyneet myös Osram, edullinen ja omat murheensa sisältävä Ikea sekä Gledopto ja Zemismart.

Älyvalojen lisäksi on tutustuttu erilaisia kytkimiin, älypistorasioihin, sensoreihin ja videokameroihin, jotka monipuolistavatautomaatioiden toteuttamista. Käytössä on valmistajakohtaisten mobiiliaplikaatioiden lisäksi Applen (Siri), Googlen (Assistant) ja Amazonin (Alexa) puheohjaukset. Robotti-imureita taloudesta on löytyy kaksi kappaletta, mutta mallit ovat sen verran vanhoja iRobotin malleja, että niitä ei valitettavasti pysty verkon kautta ohjaamaan. Samoin perinteisiä liiketunnistimella toimivia releitä on käytetty ulkovalojen ohjauksessa jo pitkään.

Tutuksi on vähitellen käynyt myös avoimen lähdekoodin Home Assistant -ohjelmiston, tuttavallisisemmin HA:n, käyttäminen kokonaisuudet yhteen liimaavana keskusohjauslaitteena. Kuukausien varrella olen tutustunut myös IFTTT:hen, Node Red -ohjelmistoon ja MQTT-tiedonsiirtoprotokollaan sekä käyttänyt valmistajakohtaisia sovelluksia ja kännykkäaplikaatioita kuten Philips Hue (ja muutamat muut Hue-softat), Sonoffin käyttämä eWeLink, Tuya-laitteiden Smart Life, jne. Myös laitteiden omien firmwarejen korvaaminen muilla ratkaisuilla (Tasmota) on tullut tutuksi; suhteellisen vähän on toistaiseksi tarvinnut kolvaushommiin ryhtyä.

Tässä siis lyhyesti, mihin kaikkeen olen tämän kuuden kuukauden aikana tutustunut ja kokeillut. Aika paljon on ollut opettelua - myös kantapään kautta. Se on selvää, että tällainen projekti ei ole koskaan valmis, vaan aina voi hieman parantaa ja kehittää asioita eteenpäin. Lite bättre.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lisää älyä Ikean liiketunnistimiin

  Ikean Trådfri liiketunnistin on todennäköisesti edullisin Suomessa myynnissä oleva zigbee-protokollaa käyttävä liiketunnistin. Laite on 9,99 euron normaalihinnallaan naurettavan halpa, mikäli sitä vertaa vaikkapa Philips Huen liiketunnistimeen, jonka normaalihinta Suomessa on noin 35 euron luokkaa. Pitää kuitenkin huomioida, että Huen liiketunnistimessa on integroituna myös valoisuuden ja lämpötilan mittaus, kun Ikean laite on vain hyvin simppelisti toteutettu liiketunnistin. Ikean liiketunnistin voidaan konfiguroida toimimaan suoraan lamppujen kanssa ilman tarvetta zigbee-gatewayn käyttöön. Itse asiassa Ikean liiketunnistin saadaan ns. ohjainlaitteena kyllä näkymään Ikean omassa sovelluksessa, mutta sen toiminnallisuuksia sovelluksella ei voi säätää. Nykyisessä mallissa laitteen säädöt normaalikäytössä rajoittuvat siihen laukaistaanko liiketunnistus vain hämärässä vai aina sekä siihen pyydetäänkö valoilta (Trådfri-lamput tukevat tätä) täyttä vai 30 % kirkkautta. Myöskään valoje

Home Assistant

  Kuten aikaisemmissa kirjoituksissani kerroin, avoimen lähdekoodin Home assistant (jatkossa HA) toimii kotiautomaatioalustanani yhdessä Node Redin kanssa. Edellinen toimii eri valmistajien laitteet yhteen paikkaan yhdistävänä tilakoneena ja jälkimmäistä käytän automaatioiden tekemiseen. Myös automaatio olisi mahdollista tehdä suoraan Home Assistantilla, mutta muutamien kokeilujen jälkeen päädyin Node Redin opettelemiseen, sillä sen visuaalinen käyttöliittymä on niin paljon helpompi toteutuksiin kuin säätäminen HA:n Jinja2-templaattien syntaksin kanssa. Ainakin minulle. Asensin kokeilumielessä HA:n aluksi virattomana (ja virrattomana) olleeseen Raspberry Pi 3 -korttitietokoneeseen, mutta muutamien kokeilujen jälkeen päädyin ottamaan alustaksi vanhan kannettavan tietokoneen lähinnä nopeuden, luotettavuuden ja akkuvarmistuksen vuoksi. Hitauden lisäksi Raspi 3:n kanssa suuri riski on microSD-kortin korruptoituminen jatkuvan kirjoittamisen ja lukemisen vuoksi. Tämä on kuitenkin helposti eh

Miten pääsin alkuun

Kun aloitin kotiautomaatio- ja älyvaloharrastusta, en tiennyt aiheesta juuri muuta kuin, että Philipsillä on Hue -tuotemerkkinsä puitteissa saatavilla älyvaloja, ja että niiden ohjaukseen tarvitsisin jonkinlaisen ohjauslaitteen; sillan/hubin. Myöhemmin opin, että tästä käytetään suomalaisittain myös termiä valoverkkoreititin, mutta itse suosin ja käytän jatkossakin mieluummin termiä silta (engl. bridge). Kodin lähiverkkoratkaisunamme toimivat Elisan ja Telian 4G-yhteydet, jotka on jaettu TP-Linkin kuormanjakoa tukevalla kytkimellä edelleen TP-Linkin Deco M9 -ratkaisulla langattomasti kattamaan koko asunto ja pihapiiri. M9 tukee zigbee-protokollaa, ja ymmärsin tuolloin, että ilmeisesti olisi mahdollista saada zigbeellä ohjattavat lamput käyttöön TP-Linkin oman Deco -sovelluksen kautta ilman tarvetta erilliseen valmistajakohtaiseen siltaan. Onnekseni päädyin hankkimaan Philips Hue -aloituspaketin, sillä vaikka MESH-tukiasema tukee zigbee-laitteita, on tuki varsin onneton , ja Decon sove