Siirry pääsisältöön

Värinäsensorille käyttöä


Xiaomin värinäsensori on lämpötila- ja kosteussensorien tapaan pieni, noin 3cm x 3cm x 0,5cm Kiinasta noin kympillä ja Suomesta noin parilla kympillä ostettavissa oleva zigbee-sensori.

Laitetta voi käyttää Xiaomin omien zigbee-hubien lisäksi helposti myös zigbee2mqtt-ohjelmistoa ja sopivaa zigbee-usb-tikkua käyttäen. Laite tunnistaa kolme erilaista tapahtumaa "tilt", "drop" ja "vibration". Lisäksi se raportoi x-, y- ja z-koordinaatit sekä patterin ja zigbee-yhteyden tilan:



Aikaisemmin testailin laitteen käyttökelpoisuutta sekä pesukoneen että kuivausrummun yhteydessä. Sensorin asettaminen herkimmälle asetukselle ja kiinnittäminen pesukoneen/kuivausrummun kylkeen toimi kyllä aivan halutulla tavalla, mutta päädyin kuitenkin korvaamaan ratkaisun perinteisellä sähkönkulutusta mittaavalla Shelly 1pm -kytkimellä. Koska kuivausrumpu ja pesukone muodostavat pesutornin aiheutti erityisesti pesukoneen 1600 kierroksen linkous sen, että myös yläpuolella olevan kuivausrummun sensori heilui sen verran reilusti, että automaatio kuvitteli senkin olevan päällä. Sähkönkulutusta käyttäen väärät tulkinnat saatiin poistettua once and for all.

Tämän jälkeen piti keksiä, mihin värinäsensori kannattaisi käyttää. Postilaatikon pohjalle ei kannattanut laittaa, koska 50 metrin etäisyys olisi todennäköisesti liian pitkä zigbeelle ja postilaatikko on muutaman naapurin kanssa samassa rivissä, jolloin väärien hälytysten mahdollisuus olisi ilmeinen, kun taas RF-ovisensori toimisi luotettavasti etäisyydestä välittämättä. Tyynyn, sohvan, tuolin, pöydän alle asettaminen ja sitä kautta valojen ohjaus, vaikka pöytälevyä koputtamalla tms. olisi ehkä hauska, mutta ei kovin innovatiivinen tai todellisen tarpeen täyttävä tarve kuitenkaan.


Syksyn pimeinä iltoina tuli vihdoin aseteltua köysivalot, joissa Ikean zigbee-filamentit, portaikon alle keinutuolin yläpuolelle lukunurkkaukseen, ja silloin mieleen juolahti, että keinutuolin liike olisi oivallinen ohjausmekanismi sytyttää nuo valot automaattisesti, kun istahtaa tuoliin. Siispä tuumasta toimeen. Ensin sensorin kiinnitys keinutuolin alapohjaan ja Home Assistant ja Node Red -yhdistelmällä itse automaation tekeminen. Koko toteutukseen meni noin kaksi minuuttia. Nyt ao. valot toimivat aikaisemman Ikean-kytkimen ja yöllä tapahtuvan liiketunnistuksen (kulkuvalot) lisäksi siten, että keinutuoliin istuminen laittaa ne sopivalla kirkkaudella päälle.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lisää älyä Ikean liiketunnistimiin

  Ikean Trådfri liiketunnistin on todennäköisesti edullisin Suomessa myynnissä oleva zigbee-protokollaa käyttävä liiketunnistin. Laite on 9,99 euron normaalihinnallaan naurettavan halpa, mikäli sitä vertaa vaikkapa Philips Huen liiketunnistimeen, jonka normaalihinta Suomessa on noin 35 euron luokkaa. Pitää kuitenkin huomioida, että Huen liiketunnistimessa on integroituna myös valoisuuden ja lämpötilan mittaus, kun Ikean laite on vain hyvin simppelisti toteutettu liiketunnistin. Ikean liiketunnistin voidaan konfiguroida toimimaan suoraan lamppujen kanssa ilman tarvetta zigbee-gatewayn käyttöön. Itse asiassa Ikean liiketunnistin saadaan ns. ohjainlaitteena kyllä näkymään Ikean omassa sovelluksessa, mutta sen toiminnallisuuksia sovelluksella ei voi säätää. Nykyisessä mallissa laitteen säädöt normaalikäytössä rajoittuvat siihen laukaistaanko liiketunnistus vain hämärässä vai aina sekä siihen pyydetäänkö valoilta (Trådfri-lamput tukevat tätä) täyttä vai 30 % kirkkautta. Myöskään valoje

Home Assistant

  Kuten aikaisemmissa kirjoituksissani kerroin, avoimen lähdekoodin Home assistant (jatkossa HA) toimii kotiautomaatioalustanani yhdessä Node Redin kanssa. Edellinen toimii eri valmistajien laitteet yhteen paikkaan yhdistävänä tilakoneena ja jälkimmäistä käytän automaatioiden tekemiseen. Myös automaatio olisi mahdollista tehdä suoraan Home Assistantilla, mutta muutamien kokeilujen jälkeen päädyin Node Redin opettelemiseen, sillä sen visuaalinen käyttöliittymä on niin paljon helpompi toteutuksiin kuin säätäminen HA:n Jinja2-templaattien syntaksin kanssa. Ainakin minulle. Asensin kokeilumielessä HA:n aluksi virattomana (ja virrattomana) olleeseen Raspberry Pi 3 -korttitietokoneeseen, mutta muutamien kokeilujen jälkeen päädyin ottamaan alustaksi vanhan kannettavan tietokoneen lähinnä nopeuden, luotettavuuden ja akkuvarmistuksen vuoksi. Hitauden lisäksi Raspi 3:n kanssa suuri riski on microSD-kortin korruptoituminen jatkuvan kirjoittamisen ja lukemisen vuoksi. Tämä on kuitenkin helposti eh

Miten pääsin alkuun

Kun aloitin kotiautomaatio- ja älyvaloharrastusta, en tiennyt aiheesta juuri muuta kuin, että Philipsillä on Hue -tuotemerkkinsä puitteissa saatavilla älyvaloja, ja että niiden ohjaukseen tarvitsisin jonkinlaisen ohjauslaitteen; sillan/hubin. Myöhemmin opin, että tästä käytetään suomalaisittain myös termiä valoverkkoreititin, mutta itse suosin ja käytän jatkossakin mieluummin termiä silta (engl. bridge). Kodin lähiverkkoratkaisunamme toimivat Elisan ja Telian 4G-yhteydet, jotka on jaettu TP-Linkin kuormanjakoa tukevalla kytkimellä edelleen TP-Linkin Deco M9 -ratkaisulla langattomasti kattamaan koko asunto ja pihapiiri. M9 tukee zigbee-protokollaa, ja ymmärsin tuolloin, että ilmeisesti olisi mahdollista saada zigbeellä ohjattavat lamput käyttöön TP-Linkin oman Deco -sovelluksen kautta ilman tarvetta erilliseen valmistajakohtaiseen siltaan. Onnekseni päädyin hankkimaan Philips Hue -aloituspaketin, sillä vaikka MESH-tukiasema tukee zigbee-laitteita, on tuki varsin onneton , ja Decon sove