Siirry pääsisältöön

Lisää älyä Ikean liiketunnistimiin

 

Ikean Trådfri liiketunnistin on todennäköisesti edullisin Suomessa myynnissä oleva zigbee-protokollaa käyttävä liiketunnistin. Laite on 9,99 euron normaalihinnallaan naurettavan halpa, mikäli sitä vertaa vaikkapa Philips Huen liiketunnistimeen, jonka normaalihinta Suomessa on noin 35 euron luokkaa. Pitää kuitenkin huomioida, että Huen liiketunnistimessa on integroituna myös valoisuuden ja lämpötilan mittaus, kun Ikean laite on vain hyvin simppelisti toteutettu liiketunnistin.

Ikean liiketunnistin voidaan konfiguroida toimimaan suoraan lamppujen kanssa ilman tarvetta zigbee-gatewayn käyttöön. Itse asiassa Ikean liiketunnistin saadaan ns. ohjainlaitteena kyllä näkymään Ikean omassa sovelluksessa, mutta sen toiminnallisuuksia sovelluksella ei voi säätää. Nykyisessä mallissa laitteen säädöt normaalikäytössä rajoittuvat siihen laukaistaanko liiketunnistus vain hämärässä vai aina sekä siihen pyydetäänkö valoilta (Trådfri-lamput tukevat tätä) täyttä vai 30 % kirkkautta. Myöskään valojen päälläoloaikaa ei voida nykyisessä mallissa vaihtaa, vaan se on asetettu kiinteästi kolmeen minuuttiin; ilmeisesti pattereiden säästämiseksi. Ensimmäisessä mallissa tämä voitiin vaihtaa laitteen takana olevalla kytkimellä esivalittuihin arvoihin. 

Trådfri-liiketunnistimen Blind time eli aika kuinka nopeasti edellisen havaitun liikkeen jälkeen laukaistaan uusi liikkeen tunnistaminen oli aiemmin juurikin tuo kolme minuuttia eli 180 sekuntia, mutta se näyttäisi uusimmilla firmwareilla olevan nykyään 100 sekuntia. "Occupancy=false" -viesti lähetetään edelleen kuitenkin kolme minuuttia "Occupancy=true" -viestin jälkeen. Koska en itse ole enää muutamaan kuukauteen käyttänyt Ikean rajoittunutta toiminnallisuutta, en tiedä osaako liiketunnistin nykyään toimia siten, että ennen "Occupancy=false" viestiä (sadan sekunnin jälkeen) laukaistu uusi liike nollaisi 3 minuutin laskurin.

Miten sitten näistä halvoista liiketunnistimista saisi enemmän irti? Yksinkertainen ratkaisu on liittää liiketunnistin johonkin yleiskäyttöiseen zigbee-tikkuun, lukea "Occupancy=true" -viestiä ja koodata itse haluamansa toiminnallisuus tämän pohjalta. Itse käytän nykyään zigbee-tikkuna slae.sh:n CC2652RB-pohjaista tikkua sekä zigbee2mqtt-ohjelmistoa, mutta myös muut tikut ja ohjelmistot (esim. Conbee II) mahdollistavat vastaavan toiminnallisuuden. Automaatiologiikan olen ohjelmoinut Node Rediin, joka ohjaa valoja Home Assistantin kautta. Automaatiot voi tehdä myös suoraan Home Assistantiin, mutta itse suosin automaatioissa nimenomaan Node Rediä, ja Home Assistant on käytössä eri laitteet kokoavana tilakoneena.

Ikean liiketunnistin tulee asettaa toimimaan päivätoiminnolle. Näin se lähettää edellä mainitun "Occupancy=true" viestin tiheimmillään 100 sekunnin välein. Tästä blind time -rajoituksesta johtuen ei ole järkevää rakentaa automaatiota, jossa valot (tai muu toiminto) olisivat päällä lyhyemmän ajan kuin 100 sekuntia. Omassa toteutuksessani olen Node Redissä tehnyt huonekohtaiset Flowt, joissa on erillinen Home Assistantissa liukukytkimillä säädettävät päivä- ja yö-asetukset, joissa päälläoloaikaa voidaan säätää minuutin tarkkuudelle 4-30 minuuttiin. Lyhyempiä aikoja en ole katsonut tarpeellisiksi.

Useissa huoneissa on käytössäni useita eri tunnistimia. Ikean liiketunnistimien lisäksi muun muassa Sonoffin SNZB-03 -sensoreita, Philips Hue motion sensoreita sekä ovi- ja ikkunasensoreita. Hyödynnän sensoreita siten, että ne "lauetessaan" asettavat aikaleiman, josta Node Red -rutiini tarkistaa 15 sekunnin välein (minulle riittävä tarkkuus) onko kulunut päivä-/yö-asetuksen verran edellisestä "laukaisusta", ja jos on, niin asetetaan kyseisen huoneen "occupancy"-tieto pois päältä. Tämä mahdollistaa käytännössä juuri haluamansa kaltaisen automaation rakentamisen helposti visuaalisesti ohjattavaksi edellä mainittua ”occupancy”-tietoa hyödyntäen.

Yllä olevassa kuvassa on keittiön automaatio rakennettuna Node Rediin siten, että neljä eri sensoria tarkkailee keittiötä. Kaksi sensoreista on Ikean Trådfri, ja niiden lisäksi yksi Sonoff sekä yksi Philips Hue. Hue on käytössä luonnollisestikin myös keittiön lämpötilan ja valoisuuden mittauksessa. HA:n asettaman "input_boolean.occupancy_kitchen" mukaisesti toinen Node Red automaatio sytyttelee ja sammuttelee valoja automaattisesti hyödyntäen kellonaikoja sekä muiden sensorien tietoja haluamallani tavalla.

Pelkkä valojen päälle/pois asettaminen hoituisi toki helpommallakin, mutta Node Redin ja HA:n muuttujia käyttämällä toiminnallisuuksia on helpompi parametroida suoraan käyttöliittymästä, eikä automaation päälle-pois -kytkennässä tai aikarajojen asettamisessa tarvitse koskea suoraan itse Node Red -flowhun.

Kommentit

  1. Moi, tuli just hommattua Philips Hue silta ja pari valaisinta kotiin niin kiinnostelisi hommata pari halpaa liiketunnistinta. Mietin, että onnistuuko tällä Ikean liiketunnistimella tekemään vaikka kylpyhuoneeseen simppeliä valaistusta että päivisin avaa liikkeestä täydet valot ja öisin himmeemmän?

    Saa myös ehdottaa jotain muuta budjettivaihtoehdon liiketunnistinta. Kiitos etukäteen vastauksesta!

    VastaaPoista
  2. Ikean liiketunnistimen saa kyllä liitettyä Huen sillan kanssa samaan MESH-verkkoon, jolloin saa ohjattua valoja sekä Huen sillan kautta softalla että Ikean sensorilla. Tämä vaatii hieman kikkailua, koska helposti saattaa käydä niin, että putoaa pois Huen verkosta. En ole enää moista tehnyt, koska itse tosiaan ohjaan näitä nykyään zigbee2mqtt:llä. Ohjeita tämän tekemiseen löytyy kyllä netistä, mm. https://www.youtube.com/watch?v=eiD6QLXoLtM

    Philipsin omat motion sensorit saa sitten ohjelmoitua Huen applikaatiolla aika monipuolisesti, mutta hinta on normisti noin 35 e/kpl. Niissähän on sitten mukana myös lämpötilan ja valoisuuden sensori, joita voi myös hyödyntää kotiautomaatiossa.

    VastaaPoista
  3. Kiitos vastauksesta! Toimiiko tuo Ikean sensori vain Ikean lamppujen kanssa? Osaatko sanoa, että saako yhdelle sensorille liitettyä useamman kuin yhden lampun ja mitä kaikkea Hue sillan kautta voi softalla ohjata valojen/sensorin suhteen?

    VastaaPoista
  4. Luulen, että tuo suoraohjaus toimii vain Ikean lamppujen kanssa. Huessahan tuo ei siis näy mitenkään eikä sitä pysty myöskään sovelluksella konfiguroimaan. Em. youtube-ohjeen mukaan sen siis saa toimimaan siten, että Ikean oman lamppu-liiketunnistin -toiminnallisuuden lisäksi sitä lamppua voi ohjata Hue sillan kautta, vaikkapa Huen sovelluksella.

    Sama liiketunnistin voi ohjata useita (Ikean) lamppuja. Muistaakseni joskus aiemmin oli 10 lampun rajoitus, ja eri ohjauslaitteita (esim. trådfri remote, onoff-nappi, jne.) ei saanut useita tai piti olla ns. samassa Ikean sovelluksen "huoneessa", mutta nämä rajoitukset ovat käsitykseni mukaan vähentyneet.

    "Täydellisesti" omaan haltuun nuo saa sitten artikkelissani mainitsemalla tavalla, eli luetaan jollain yleispätevällä zigbee-tikulla ja ohjataan suoraan.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Home Assistant

  Kuten aikaisemmissa kirjoituksissani kerroin, avoimen lähdekoodin Home assistant (jatkossa HA) toimii kotiautomaatioalustanani yhdessä Node Redin kanssa. Edellinen toimii eri valmistajien laitteet yhteen paikkaan yhdistävänä tilakoneena ja jälkimmäistä käytän automaatioiden tekemiseen. Myös automaatio olisi mahdollista tehdä suoraan Home Assistantilla, mutta muutamien kokeilujen jälkeen päädyin Node Redin opettelemiseen, sillä sen visuaalinen käyttöliittymä on niin paljon helpompi toteutuksiin kuin säätäminen HA:n Jinja2-templaattien syntaksin kanssa. Ainakin minulle. Asensin kokeilumielessä HA:n aluksi virattomana (ja virrattomana) olleeseen Raspberry Pi 3 -korttitietokoneeseen, mutta muutamien kokeilujen jälkeen päädyin ottamaan alustaksi vanhan kannettavan tietokoneen lähinnä nopeuden, luotettavuuden ja akkuvarmistuksen vuoksi. Hitauden lisäksi Raspi 3:n kanssa suuri riski on microSD-kortin korruptoituminen jatkuvan kirjoittamisen ja lukemisen vuoksi. Tämä on kuitenkin helposti eh

Miten pääsin alkuun

Kun aloitin kotiautomaatio- ja älyvaloharrastusta, en tiennyt aiheesta juuri muuta kuin, että Philipsillä on Hue -tuotemerkkinsä puitteissa saatavilla älyvaloja, ja että niiden ohjaukseen tarvitsisin jonkinlaisen ohjauslaitteen; sillan/hubin. Myöhemmin opin, että tästä käytetään suomalaisittain myös termiä valoverkkoreititin, mutta itse suosin ja käytän jatkossakin mieluummin termiä silta (engl. bridge). Kodin lähiverkkoratkaisunamme toimivat Elisan ja Telian 4G-yhteydet, jotka on jaettu TP-Linkin kuormanjakoa tukevalla kytkimellä edelleen TP-Linkin Deco M9 -ratkaisulla langattomasti kattamaan koko asunto ja pihapiiri. M9 tukee zigbee-protokollaa, ja ymmärsin tuolloin, että ilmeisesti olisi mahdollista saada zigbeellä ohjattavat lamput käyttöön TP-Linkin oman Deco -sovelluksen kautta ilman tarvetta erilliseen valmistajakohtaiseen siltaan. Onnekseni päädyin hankkimaan Philips Hue -aloituspaketin, sillä vaikka MESH-tukiasema tukee zigbee-laitteita, on tuki varsin onneton , ja Decon sove